tiistai 7. kesäkuuta 2016

#28 Minä ennen omaa?

No silloin oli aikaa ja rahaa!
Päätin toteuttaa edelliseen postaukseen tulleen toiveen ja tehdä vähänkuin jatkoa edelliseen postaukseen. Sain tästä hyvän inspiksen joten tähän tyyliin tulee varmastikkin vielä kolmaskin osa.
Nyt tosiaan käyn läpi vähän mun ratsastushistoriaa ja heppa-arkea ennen Toivoa.

Aloitin ratsastuksen vuonna 2008. Ensimmäisellä kerralla kun olin talutustunnilla ratsuna oli Suutari ja rakastuin siihen heti. Kävimme säännöllisen epäsäännöllisesti talutustunneilla. Silloinen opettajamme oli sitä mieltä että koska olemme niin pienikokoisia, emme voi tehdä muutakuin kävellä ja ravailla välillä taluttajan kanssa. Junnasimme siis kaksi vuotta talutusratsastuksessa.Ajatelkaa nyt, herranjumala, KAKSI kokonaista vuotta talutuksessa... Kiinnostus silti onneksi säilyi. Lempihevoseni oli jo tällöin suomenhevosruuna Suutari. Silloin 22-vuotias pappa.
Minä ja Suutari vuonna 2011. Meidän häät <3 
Siinä 2011 vuoden alussa pääsimme alkeiskurssille, jossa piti päästä menemään jo ilman taluttajaa, mutta toisin kävi, edelleen meissä roikuttiin kiinni. Siinä toukokuun aikoihin otin ensimmäisen hoitohevoseni Köpin.
Köpi
Köpi oli mulla vain 3 kk hoitoponina, koska en oikein pärjännyt sen kanssa ja vaihdoin Suutariin 11.8.2011. Siitä lähti rakkaustarina. Meillä oli häät ja kaikki. Hoidin sitä kahtena päivänä viikossa. Tämä hevonen oli mulle niin tärkeä että en olis päästänyt siitä irti mistään hinnasta. Ikää kuitenkin oli jo 25 v. vuonna 2011.
Alkeiskurssi oli lopussa ja olimme ratsastaneet muutaman kerran ilman taluttajaa. Meille luvattiin että pääsemme hyppäämään ja vaikka mitä mutta koskaan sitä ei tapahtunut tämän opettajan aikana.
Minä, Aleksi ja Suutari
Pikkuveljeni aloitti siinä 2012 vuoden alussa ratsastuksen ja taluttelin häntä usein tunneilla. Suutari oli melkeimpä vakio, ja nautin sen taluttamisesta, tottakai, olihan se lempihevoseni.  Tässä välissä ratsastuksenopettajkin oli jo vaihtunut ja pääsin ensimmäisiin koulukisoihini Suutarilla 21.10.2012. Menin C-merkin kouluohjelman ja samassa oli pukukilpailut.
Prosentteja saimme näistä kisoista jopa 60.555%. Heppa olisi saanut liikkua aktiivisemmin, mutta olin todella ylpeä silloin!  Treenailimme Suutarin kanssa edelleen koulua ja hyppäsin Rusinalla. Seuraavat koulukisat olivatkin jo 14.4.2013. Nämä kisat menivät jo paremmin, prosentteja 62.500%  Näissä kisoissa Suutari oli jo paljon energisempi. Seuraavat kisat olivat 10.6.2013, jolloin olimme Suutarin kanssa toisia ja prosentteja huimat 65.250% Tuomarin kommentit: symppis pari, reipas veteraani. Ikää tuolloin 27v.


Rakkautta <3
Seuraavat kisat olivat 8.9.2013, joista 63.863% Pappa oli laukassa jo sellasella höökillä menossa, että mentiin tuomarin mielestä liiankin lujaa. Kuitenkin 5. sija ja pukukilpailun voitto.
No, lähdimme treenaamaan 10.11.2013 olevia koulukisoja kohti. Olimme Ankan valmennuksessa 3.11.2013, juurikin noita kisoja varten ja meillä oli super kivaa. 
Anteeksi, en saanut käännettyä kuvaa...
30.10.2013 olin Suutarilla ilman satulaa tunnilla ja se kuskas mua ympäri maneesia laukassa täysiä ja meillä oli super kivaa. Valmennuksessa se oli melkein samanlainen. veti täysii loppuun asti. Silloin en vielä tiennyt että tämä on viimeinen kerta tuon upean hevosen kanssa.
6.11.2013 tuli tieto, että Suutari on lopetettu... No tiedättehän te, että kun paras ystävä kuolee niin ei siinä varmaan riemusta kiljuta... Kun olin päässyt yli tästä olikin jo vuoden 2013 seuraestemestaruuksien aika. Osallistuin niihin Rusinalla. Meidän super pienet tiet ja nopea aika veivät meidät luokan voittoon ja olinkin sitten vuoden 2013 KTR:n junnuestemestari.
Hyppäsin muutamat kisat siinä Rusinan kanssa kunnes tuli Kulta 2014 vuoden alussa.
Kulta oli mulle aika hankala hevonen aluksi ja ensimmäisessä valmennuksessamme tipuin siltä 4 kertaa. Jatkoin silti. Jatkoimme sillä 50 cm tasolla ainakin vuoden. Tuntui vähän että silloiselta opettajalta meni motivaatio meidän opettamiseemme. Pärjäsin Kullalla ihan hyvin kisoissa ja kävin parit koulukisatkin, tosin huonoin tuloksin.
Kullan kanssa olin KTR:n 2014 junnuestemestari 2.  Siinä sitten 2015 vuoden alussa vaihtui opettaja ja sitten alkoi kehitys. Mainittakoon tässä välissä että ennen tämän uuden opettajan tuloa minulla oli 7 ruusuketta. Kisaporukka, joka oli perustettu jo entisen opettajan aikana alkoi nyt toimia oikeasti, treenasimme, kisasimme ja suoraansanoen asuimme tallilla. Kisasimme 70-80 ja kesäkuussa hyppäsin mun ekan 90cm:n luokan tallin harjoituskisoissa Kullan kanssa.
Tämän kauden lopussa ruusukkeita roikkui seinällä 22 kappaletta. Olimme myös Kullan kanssa Milli-Talli Cup kolmosia.
Isoin saavutus varmaan oli juuri ne edellisessä postauksessa mainitsemani kuninkaalliset. Sinne pääsy oli jo saavutus. Sitten lähti opettaja ja lopun tiedättekin...

Postauksessa aika paljon juttua Suutarista, mutta koska se kuului elämääni todella vahvasti ne 4 vuotta, halusin kirjoittaa siitä tähänkin paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti