torstai 30. kesäkuuta 2016

#36 Milli-Talli ja mitä vielä?

Nyt nopea kuulumispostaus kera Milliltä otettujen kuvien!

Viime viikon tiistaina käänsimme auton nokan kohti Milli-Tallia ja menimme Toivon kanssa hyppäämään muutaman radan ns. alle ennen Luvian kisoja. Toivo palaili melkeimpä lomalta, joten olin ihan tyytyväinen varsinkin siihen metrin rataan, vaikkakin se näyttää paperilla pahalta.
90cm:
Verkassa paikat eivät osuneet, ja Toivo teki muutamia aika hienoja pelastuksia, kuten ylläolevassa kuvassa. Ratsastajalla kamalia virheitä, joita hevonen muutamia korjasi, onneksi. Rata oli samanlaista sähellystä, yksi puomi mukaan, tuloksena siis ihan ok 4 vp., mutta rataan en todellakaan ollut tyytyväinen, varsinkaan omalta osaltani, hevonen ja minä olimme aika hermostuneita, todennäköisesti mun hermostueisuus säteili Toivoon ja keskittyminen oli suunilleen luokkaa 1/5.
100cm:
Tänne lähdin vaan aika huonolla kai tulee hylky, meiningillä. Verkassa taas muutamia huonoja paikkoja, ei kuitenkaan yhtä paljon kuin edellisessä luokassa. Rata oli oikeastaan tosi hyvä lukuunottamatta muutamaa kohtaa. Neloselta tuli ristilaukka, joka muuttui paikoitellen molempien osalta paniikiksi, siitä mitä ihmettä teen, seuraavalle esteelle 10 metriä matkaa ja meillä on ristilaukka. Toivon paniikki tosin oli siitä, mitä ihmettä tapahtuu kun mun takajalat ei halunnutkaan vaihtaa! Sain Toivon raville ja laukan vaihtumaan, tosin liian myöhää ja 5. alas. Siitä vaihtui vastalaukka, ja kaarevalla linjalla tasapaino petti, siitä ravilla 100cm korkealla, kapealle, kaarevalla linjalla olevalle pystylle = katastrofi. Onneksi selvittiin vain puomilla ja loppurata puhtaasti. Kahdeksan virhettä siis tästä. Kuitenkin rata oli muilta osin hyvä ja tasainen joten loppujenlopuksi olen ihan tyytyväinen näihin ratoihin.
Keskiviikkona kävi hieroja, ja Toivo oli tosi hyvä, varsinkin selästä missä jumeja yleensä on ollut. Takareidet vähän jumissa, ei pahasti kuitenkaan. Hyvä siis! Ollaan päästy tässäkin asiassa eteenpäin. 
Muuten mentiin loppuviikko kevyesti hieronnan takia ja päästiinkin sitten nyt tämänviikon tiistaina kokeilemaan uutta valmentajaa.                                                                                                             
Valmentajana toimi Heini Puomila Stall Nanhiasta, ja voin suositella. Oli super mukava, selitti asiat niin että mäkin ymmärsin ja opin taas vaikka mitä. Saatiin laukkaa eteenpäin ja mua vähän rennommaksi. Samoin se, että kaarteet ratsastetaan jalalla, ei kädellä oli aiheena, taas kerran. Sitten vielä mun ikuisuusongelma part 138373871794. Oikaisen aina kulmat, aina. Se on pakko saada pois. Aikaa jää ratkaisuille paljon vähemmän kun baanattelen mutkat suoriksi.  Näillä ohjeilla siis Luvialle hyppäämään. Katsotaan millä tuloksilla kotiin päästään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti