tiistai 26. heinäkuuta 2016

#33 Niin onnellinen



En vaan voi tajuta kuinka ihminen voi tulla niin onnelliseksi niinkin pienestä asiasta mitä sain tänään tietooni. Onneksi minulla on kyky iloita pienestä ja olla ylpeä itsestäni ja meidän kaikkien tekemästämme työstä.
Viikko tai pari olen tehnyt todella paljon töitä Toivon lapojen kanssa. Ne ovat olleet aika jumissa ja varsinkin vasenta lapaa se heittää todella helposti ulos. Tätä olen korjannut tekemällä paljon vasta-asetuksia ja -taivutuksia. Samoin myös ratsastanut voltteja ja ympyröitä siirtäen jalkaa oikeasti eteen, siis kunnolla eteen, lavan kohdalle aina, kun hevonen puskee sen kanssa ulos. Olen tehnyt paljon toistoa, ja lyhyissä pätkissä. Toivo on oppinut hyvin, ja asia on edennyt oikeinkin hyvin. Sen huomaan jo ratsastaessakin. Varsinkin tänään kun olin Heinillä taas treenaamassa, käännökset ja kaikki sujui kun osasin itse käyttää ulkojalkaa ja Toivo kääntyi suorana, ei lavat ja perse rullalla.
    Sain Heiniltäkin paljon kehua noista kaarteista ja opin taas vaikka mitä uutta. Nyt kun olen alkanut käydä Heinillä, on kaikki alkanut muutenkin rullata. Nyt kun vielä olen tuon lapaongelman kanssa rehkinyt, on selvästi palkintojenjaon aika.

Toivon oikea lapa ei ole _lainkaan_ kipeä, ei kireä ei tiukka ei arka ei mitään! Olin niin tyytyväinen saadessani hierojan paperit käsiini. Vasen lapa oli myös parempi kuin viimeksi mutta ei vielä täysin oireeton. Nyt vaan täytyy treenata lisää säilyttäen oikea lapa hyvään ja parannellen vasenta.
Voi toki olla, että paikat heittävät volttia ja seuraavaksi onkin vasen lapa hyvä ja oikea huonompi. Näin on käynyt ihan yleisessä ratsastettavuudessakin Toivon kohdalla. Alkuun oikea kierros oli paljon paljon helpompi ratsastaa, nyt taas vasen vähän helpompi. Nyt tilanne kuitenkin on suhteellisen tasainen ja ihan ok.

Ristiselkä kuitenkin oli aika kireä, samoin reidet. Ne todennäköisesti tulevat olemaan koko Toivon elämän läpi vähän hankalat paikat, johtuen Toivon rakenteesta. Toivolla on niin super pitkä selkä ja lyhyet jalat että niiden kanssa voi ehkä antaa noita vähän anteeksi. Kuitenkin niidenkin kanssa on edetty alkuun verraten, joten toivoa on että vieläkin saataisiin paremmaksi ja saadaankin!

Oli nyt vaan ihan pakko tulla teille iloitsemaan, täältä voin sitten joskus lukea miten ollaan sillon ennenvanhaan kehitytty. Toivottavasti teitäkin kiinnosti edes vähän, ja vaikka ei kiinnostaisi, kirjoitanhan mä tätä blogia itselleni omasta ilosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti